Tänään ja huomenna sunnuntaina on harjoitusteni teema hermojen kestävyys. Olen huomannut, että tämä aihepiiri on yksi palanen, johon minun pitää kiinnittää erityistä huomiota. Viime viikon teema oli enemmän tekninen, kun harjoittelin tähtäimiin kurkistamista. Se ei liene tällä hetkellä suurin ongelmani enää. Tähtäimiin katsominen oli aika nopeasti opittu ja se on myös melko yksinkertainen tekninen taito. Se nyrkkisääntö, joka mainitaan myös Ampujan tie huipulle (Siegfried Arnold, Karisto) on katsominen nimen omaan tähtäimiin, eikä tauluun. Kirjassa mainitaan, että silmä ei voi nähdä yhtaikaa yhden metrin ja kymmenen metrin etäisyydelle. Tämä korostuu siinä, kun ammutaan esim. 50 metriä ruutiaseilla. Nyt on tosiaankin harjoitusvuorossa hermojen kestävyys!
 |
Mikäli tähtäyskuvassa taulun täplä ei ole iiriksen keskellä, osuma ei niin ikään mene keskelle. Treenaan pitämään hermoni, jotta maltan laukaista aina täydellisellä hetkellä. Toisto pitää pystyä tekemään 60 kertaa peräkkäin. Kuva on Kurt Thunen mielikuvaharjoittelusovelluksesta.
Hiukan naurattaa tämä, että lähdin "soitellen sotaan". Osaan nauraa itselleni! Eikä se kukkokaan käskien laula. Kun oikein sanon itselleni, että nyt pidetään hermot ja nyt treenataan kylmäpäisyyttä, niin olenkin ihan jotain muuta kuin viileä viilipytty.
Huomenna pitänee hakea toisella kulmalla tätä hermojen kestävyyttä. Loppu illan tänään lauantaina omistan levolle. Jospa saisin aikaiseksi elimistöni hermostollisen ja fyysisen piristäytymisen. Huomenna olisi sitten suoritus- ja keskittymiskyky ennallaan - toivottavasti.
Ammuin yhteensä 2x20 ls ja 1x60ls. Eli yhteensä 100 laukausta + n. 20 koelaukausta.
Tulokset olivat 20 ls: 175, 176 ja 60ls: 537
|
Kommentit
Lähetä kommentti