Siirry pääsisältöön

Hermojen kestävyys - lauantai 23.11.2019

Tänään ja huomenna sunnuntaina on harjoitusteni teema hermojen kestävyys. Olen huomannut, että tämä aihepiiri on yksi palanen, johon minun pitää kiinnittää erityistä huomiota. Viime viikon teema oli enemmän tekninen, kun harjoittelin tähtäimiin kurkistamista. Se ei liene tällä hetkellä suurin ongelmani enää. Tähtäimiin katsominen oli aika nopeasti opittu ja se on myös melko yksinkertainen tekninen taito. Se nyrkkisääntö, joka mainitaan myös Ampujan tie huipulle (Siegfried Arnold, Karisto) on katsominen nimen omaan tähtäimiin, eikä tauluun. Kirjassa mainitaan, että silmä ei voi nähdä yhtaikaa yhden metrin ja kymmenen metrin etäisyydelle. Tämä korostuu siinä, kun ammutaan esim. 50 metriä ruutiaseilla. Nyt on tosiaankin harjoitusvuorossa hermojen kestävyys!

Mikäli tähtäyskuvassa taulun täplä ei ole iiriksen keskellä, osuma ei niin ikään mene keskelle. Treenaan pitämään hermoni, jotta maltan laukaista aina täydellisellä hetkellä. Toisto pitää pystyä tekemään 60 kertaa peräkkäin. Kuva on Kurt Thunen mielikuvaharjoittelusovelluksesta.


Hiukan naurattaa tämä, että lähdin "soitellen sotaan". Osaan nauraa itselleni! Eikä se kukkokaan käskien laula. Kun oikein sanon itselleni, että nyt pidetään hermot ja nyt treenataan kylmäpäisyyttä, niin olenkin ihan jotain muuta kuin viileä viilipytty.

Huomenna pitänee hakea toisella kulmalla tätä hermojen kestävyyttä. Loppu illan tänään lauantaina omistan levolle. Jospa saisin aikaiseksi elimistöni hermostollisen ja fyysisen piristäytymisen. Huomenna olisi sitten suoritus- ja keskittymiskyky ennallaan - toivottavasti. 

Ammuin yhteensä 2x20 ls ja 1x60ls. Eli yhteensä 100 laukausta + n. 20 koelaukausta.

Tulokset olivat 20 ls: 175, 176 ja 60ls: 537


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Olin tänään täysi kollo treeneissä - torstai 27.2.2020

Alan pikku hiljaa nousemaan kuopasta, jonka pohjalla olin alkuvuodesta. Olen pääsemässä eroon parallax-virheistä ja nyt oikeasti voin jalostaa taitoa ja hermoja.  Pyrin tänään olemaan harjoitusten aikana ihan taukki, joka ei edes osaa ajatella mitään. Jonkin verran piti tosin säätää diopterista laukauksia menemään alaspäin, koska osumat meni vähän ylös. Ne näkyvät tuossa taulun kuvassa kello kaksitoista. Pahoja nykäyksiä laukaisuhetkellä tuli muutamia, jotka näkyy kello kolmessa ja neljässä.  Ysejä tuli 25 joka himmensi lopputulosta, koska niitä oli niin paljon. Niistä olisi pitänyt puolet saadaa vielä kympin puolelle. Kymmejä tuli 11 ja napakymppejä 18. Sitten siellä oli neljä  kasia ja kaksi seiskaa. Loppua kohden alkoi menemään todella hyvin. Tuli useita napakymppejä peräkkäin. Nyt tiedän tästä psygologiasta, että kysyy melkein enemmän hermoja ampua hyvin kuin huonosti. Loppua kohden ajattelin heittäytyä ihan kolloksi - päätin, että en tunne enkä ajatt...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Tänään kuivalaukaustreeni Scatt:lla ja parempi mieli - perjantai 31.1.2020

Joo, en taida vaihtaa kiväärin vasemman käden tekniikkaa kesken kauden, mutta kesällä aion tutkia tämän perusteellisesti. Ammuin nyrkin päältä, kuten alkusyksystä olin omaksunut eräältä ranskalaiselta tytöltä (ks. 1.10.2019 blogaus: https://urheilumaja.blogspot.com/2019/10/ ). Ennemmin keskityn siihen, että pidän vasemman käden rentona ja toki oikean käden myös. Sillä tavalla tein poikkitieteellistä testiä tänään Scatt -treenissä ja tulos oli että ammuin 10.9 ja 10.8 jne.. Muita laukauksia oli, mutta olen niihin vertailuarvoisesti tyytyväinen tämän päivän treeniin. SCATT:lla EN AMMU TULOSTA, koska luodit ei mene suoraan, mutta Scatt on näkymätön laser, joka menee aina suoraan. Rakastan Scatt:ia ja se antaa mahtavaa osviittaa sitä miten tähtään, miten heilautan piippua laukauksen jälkeen ja miten tähtäyksen suoritus pitäisi mennä. I love it!! Tänään treenissä on tuttua hajontaa ja yksi aivan saisse laukaus, mutta silti taas homma menee oikeaan suuntaan. Tästä on taas tie ylöspäin...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Täällä on ollut hiljaista, mutta ei toivotonta

Korona-aika osui kipeään kohtaan. On kuitenkin tarpeetonta selostaa mitä tapahtui tuolloin, kun pandemia alkoi leviämään. Se on jo koko maailmalle tuttu tarina. Kerron sen sijaan tämän tarinan lyhyesti ja rönsyilemättä - miten tyttäreni nosti minut ylös tästä toivottomuuden tunteesta.  Olin juuri aloittanut kilpailmakivääriharrastusta ja saanut työstettyä pohjaa tekniikalle ja saanut ammunnan kulkemaan kivasti. Olisi ollut aika alkaa treenaamaan oikein kunnolla. Suomeen julistettiin poikkeusolot ja kaikki paikat pantiin kiinni. Koko Suomi suljettiin. Tajusin, että tämä aika tulee olemaan kova kolaus motivaatiolleni. Olin ravoissani, mutta en tiennyt kenelle raivota.  Kotoa ei oikein voinut enää poistua ja ihmisiä kehoitettiinkin välttämään kaikenlaista turhaa liikkumista, mikä ei ole niin välttämätöntä. Mekin olimme koko perheen voimin viikkotolkulla visusti kotona. Ruokatarvikeet tilattiin kuljetuksella kotiovelle.  Nuorempi tytär halusi kokeilla jousta, joten sellainen ...
Lähetä kommentti
Lue lisää