Siirry pääsisältöön

Tämän kauden Rassin 3. sarjakilpailu - 3.12.2019

Tänään ensimmäistä kertaa tuntui sitä kisajännitystä, joka oli aivan tervetullutta ottaen huomioon tulevia pääkisoja. Tarkastelin ensin tyynyn päältä dioptereiden säätöjä, joita olin viikonloppuna säprännyt. Sitten otin muutamia koelaukauksia seisaaltaan. Joo, sujui OK.

Sitten alkoi kisa. Ensimmäisten kilpailulaukausten saaminen ulos pyssyn suusta oli vaikeimmat, sillä pieni kramppikuume iski päälle. No - niistä laukauksista ei ole paljon jälkipolville kerrottavaa, mutta sitten ryhdistäydyin.

Vielä tuli niitä seiskoja vähän liikaa, joita en tietenkään olisi enää toivonut 🥵 ja ne olivat koko ajan päällimmäisenä mielessä, ja hetken aikaa olin vähän epätoivoinen kisan jälkeen. Jokaisen surkean laukauksen jälkeen piti kerätä itsensä kasaan, mutta koska ammuin yksittäisiä suorituksia, oli kokonaisuutta vaikea hahmottaa kilpailun aikana. Kokonaisuus olikin sitten ihan OK yllätys, kun ottaa huomioon että harrastusta on pari kuukautta takana ja laukauksia alle 5000 yhteensä. Paransin edellisestä tuloksesta taas ihan mukavasti. Sarjakilpailussa ammuttiin 40 laukausta (maksimipistemäärä 400) ja oma tulokseni oli 369. Kisan paras tulos oli yhdellä kilpakumppaneistani tänään 379.

Oli tosi kivaa ja rakastan kilpailemista.
Näitä rei’itettyjä pahveja tursuaa jo joka paikasta! Viikonlopun jäljiltä niitä on nojatuolissa, lattialla, seinällä, kirjahyllyssä, pianon päällä - joka puolella. 



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rassin 7. sarjakilpailuerässä oma henkilökohtainen ennätys - tiistai 3.3.2020

Tänään 7. sarjakilpailuerä 40 ls ja tulos 379. Tein henkilökohtaisen ennätykseni kokonaislukukilpailussa. Suoritus tuntui hyvältä koko ajan, vaikka tuntui myös samalla ihan oikealta urheilusuoritukselta. Kuntoahan tämä vaatii ja eihän tämä ole viihdeammuntaa, vaan tämä on urheiluammuntaa!  Käytin tänään jo enemmän aikaa, en hosunut tai hoppuillut. Hyvä fiilis! Viileys, tunteettomuus,  piittaamattomuus, tollous ja pöljänä oleminen tuntui oikealta kilpailun aikaiselta ratkaisulta. Tätä minulle on tavallaan opetettu - vaikka ei ihan näillä termeillä.  Kiitos Eija! Valmennussuunnitelma alkaa puremaan! Hyvää työtä minun alkavan uran eteen - kiitos, kiitos! Paljon kuntoilua, voimailua ja kuivaharjoittelua viime päivinä takana. Vähemmän laukauksia, enemmän laatuun pyrkimistä - kevättäkin rinnassa.  Yksin en tähänkään olisi pystynyt, mutta Rassin hyvässä valmennuksessa ja porukassa kylläkin ja tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.

Vierailin tänään Inband Hertar kokoonpanotehtaalla - vein elektronisen tauluni huoltoon

  Vein tänään Inband tauluni huoltoon Tampereelle, kun näytti, että siinä ei toimi kuin kaksi mikrofonia. Kaikki mikrofonit olivat kuitenkin kunnossa, mutta reissu ei ollut turha, sillä tauluun vaihdetaan piirikortti, joka nopeuttaa bluetooth -yhteyttä.  Suosittelen Inband laitetta vahvasti myös kotiradoille. Voin sanoa, että taulu on huippuhyvä. Se on myös paljon edullisempi hankinta kuin muut elektroniset taululaitteet, silti samat ominaisuudet ja helppo käyttää. Minulla on ollut InBand jo kaksi vuotta ja on ollut mahtava treenata samanlaiseen tauluun, kuin useimmilla Suomen radoilla on. Kerroin Inbandin kavereille, että olen yrittänyt vähän huonolla menestyksellä rakentaa nauhataulua Scatt -harjoittelua silmällä pitäen, joten tyypit haki tämän kuvassa olevan taulun varastosta. Sain sen omaksi. Olen tänään alkanut suunnittelemaan siihen virtalähdettä katkaisijalla ja laitoin siinä olevat kumirullat kuntoon. Vaikka ammun tähän tauluun pääasiassa Scatt harjoituslaitteella, haluan, että

Poskipakan korotus ja lisää jämäkkyyttä tähtäämiseen - lauantai 7.12.2019

Juttelin vanhemman herran kanssa torstaina kiväärin säädöistä. Hän oli säätänyt liipasinta  taaksepäin ja kahvaa hitusen eteenpäin. Näillä säädöillä hän oli onnistunut saamaan lisää mukavuutta ja tuntumaa tähtäämiseen. Samassa yhteydessä tuli puheeksi poskipakan tärkeys. Poskipakan pitäisi puristaa poskea vasten, jolloin siitä on helpompi etsiä aina sitä samaa tuntua ja opettaa tätä tuntumaa poskilihaksille. Toki se tukevoittaa myös tähtäämistä. Omalla kohdallani oli poskipakka vähän liian alhaalla, joten poski vain hitusen lepäsi siinä ja tuntu poskea vasten oli höllä. Poskipakka tulee nyt ylemmäksi, joten se puristaa poskea rullalle tähdätessä. Muita säätöjä, joita olen syksyn mittaa tehnyt on tukin pituus ... ... sitten vaihdoin alkuperäisen takaiiriksen säädettävää iirikseen... ... ja samoin etutähtäimen iiriksen säädettävään versioon.  Aina kun tekee jotain pieniäkin säätöjä, pitää hetken aikaa hakea taas uutta tuntumaa. Poskipakan korotus tuntui kuitenk