Siirry pääsisältöön

Hyvä fiilis! Ensimmäinen kilpailumatka takana - Lauantai 18.1.2020

Tälläiseen miljööseen tupsahdettiin Aarnon kanssa aamulla klo 8:00 maissa. Paikka on upea Hämeenlinnan ilma-aserata. Elektroniset InBand taululaitteet, hyvä valaistus ja YouTubesta tuttujen ISSF-kisojen tyyliin musa pauhasi - ihan hemmetin siistiä! Tänään on siis Reserviläisten ilma-asekisat.


On ollut ihan hyvä, että itselläni täällä Urheilumajalla on myös samanlainen taulu, koska muuten elektronisen taulun valo olisi tuntunut shokki-pistävältä. Täällä oli muutenkin niin huippu valaistus, että olisi pitänyt tajuta säätää etutähtäimen iiris pienemmäksi 3,5 - 3,8 mm välille. Nyt se oli liian suurella olessa 4,0 mm. 


Edellisistä sarjakilpailuista jäi tuo nenäverenvuodon kauhu päälle, joten tänäänkin laitoin nenäliinoja ja valmiiksi tehdyn papreritupon pöydälle, jotta minun ei tarvitse liikaa tressata, jos nenä sattuu vuotamaan. Ei onneksi vuotanut. 

40 laukausta ammuttiin ja se tieto tuli minulle myös yllätyksenä. Olin nimittäin varautunut 60ls kisaan. Lisäksi tässä kisassa ammuttiin kokonaisluvuilla.

No entä miten kisa sitten meni. Tämä oli ensimmäinen kisa jossain muualla kuin Riihimäen Ampumaseuran radalla - lähdin siitä, että sijoittumiseni on sivuseikka. Ammuin reippaasti alle normaalin tuloksen, joka on ollut nyt 40ls kisoissa 360 - 369. Ensimmäisten kisojen jännityksessä tulos jäi normaalin alle ollen 351. Omassa miesten yleisessä sarjassa oli kymmenen muuta reservilästä kisaamassa ja sijoituin viidenneksi. Kilpailumielessä olen tyytyväinen, mutta tulos oli minulta surkea riman alitus. 

Suurin ongelmani oli hosuminen! Tussauttelin 40ls setin 20 minuutissa vaikka olisi ollut 50 min käytettävissä. Tämä hosumisen korjaaminen on seuraavien kisojen pääagendani.



Kisan jälkeen funtsittiin Aarnon ja Jounin kanssa, että jos lähdettäisiin torstaina Mäntsälän non-stop kilpailuihin. Sitä suunnitellaan ensi tiistaina lisää.



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

RASSIN treenit - hyvin meni, mutta analysoinnin jälkeen diopteria pitää hitusen säätää - tiistai 10.3.2020

Tiistain RASSIn treeni meni ihan ok, mutta kuten valmentaja pisti jo merkille, niin laukaukset roikkuu. Analysoin treeniä ilman tuloslaskelmaa ja totesin saman merkitsemällä kaikki täplät, joissa laukaus jäi tosiaan roikkumaan. Totesin, että roikkumista on suurimmassa osassa. Nyt on todella tärkeää säätää diopteria mieluusti ennen sunnuntain kisoja siten, että saan osumat menemään hitusen ylemmäs ja siten keskelle taulua. Muussa tapauksessa tulee tarkoilla ja muuten hyvillä tähtäyksillä ysiä ja kasia liikaa. Eli parin napsun verran säätöä ylöspäin 😂  https://www.hs.fi/fingerpori/car-2000006427505.html Alla tiistain taulut vielä muistiin. Merkkasin kaikki roikkuvat osumat punaisella väkäsellä:

Bad shot data, abandoning shot - Inband taulussa vieläkin jotain häikkää

Tämä herja alkoi yhtäkkiä vaivaamaan kotiradallani Inband elektronisessa taululaitteessani, Urheilumajalla. Aluksi luulin, että ongelma piilee Bluetooth yhteydessä, mutta siinä ei näytä olevan mitään vikaa. Selvitin ongelmaa tänään hiukan lisää.  Inband Hertar taulu toimii niin, että kun siihen ampuu luodin, niin nauhan pitäisi kulkea sen verran alaspäin, että edellinen osuma jää puolittain maskin alle piiloon, joten ei ole vaaraa, että seuraava laukaus menee samasta reiästä sisään.  Minulla taulu on alkanut toimia nyt niin, että nauha ei joko siirry alaspäin ollenkaan, tai sitten moottori ei pyöräytä sitä tarpeeksi. Jos nauha on liikkunut alapäin hyvin vähän ja seuraava laukaus menee edellistä luodinreikää sivuten, tulee herja " Bad shot data, abandoning shot ".    Mikäli luoti menee täsmälleen samasta reijästä sisään, saataa tulla jokin random pistemäärä laukaukselle. Kuva: Tässä ammuin napakympin, eli X, mutta nauha ei siirtynyt alas. Seuraava laukaus oli täsmälle...

Täällä on ollut hiljaista, mutta ei toivotonta

Korona-aika osui kipeään kohtaan. On kuitenkin tarpeetonta selostaa mitä tapahtui tuolloin, kun pandemia alkoi leviämään. Se on jo koko maailmalle tuttu tarina. Kerron sen sijaan tämän tarinan lyhyesti ja rönsyilemättä - miten tyttäreni nosti minut ylös tästä toivottomuuden tunteesta.  Olin juuri aloittanut kilpailmakivääriharrastusta ja saanut työstettyä pohjaa tekniikalle ja saanut ammunnan kulkemaan kivasti. Olisi ollut aika alkaa treenaamaan oikein kunnolla. Suomeen julistettiin poikkeusolot ja kaikki paikat pantiin kiinni. Koko Suomi suljettiin. Tajusin, että tämä aika tulee olemaan kova kolaus motivaatiolleni. Olin ravoissani, mutta en tiennyt kenelle raivota.  Kotoa ei oikein voinut enää poistua ja ihmisiä kehoitettiinkin välttämään kaikenlaista turhaa liikkumista, mikä ei ole niin välttämätöntä. Mekin olimme koko perheen voimin viikkotolkulla visusti kotona. Ruokatarvikeet tilattiin kuljetuksella kotiovelle.  Nuorempi tytär halusi kokeilla jousta, joten sellainen ...