Tänään olen työstänyt kaikkea sitä, mitä eilinen Reserviläispiirin kisat antoivat. Mitä kuulin, mitä näin, mitä koin ja mitä tunsin. Kaikkein opettavaisin asia oli se, mitä vieruskaverini totesi omasta suorituksestaan. Kun hänen viimeinen laukaus napsahti tauluun hän totesi: "Huh jaksoin, jaksoin! Kaikki keskelle!"
Tajusin heti, että olen itse hosunut. Kun itselläni oli kyseessä viimeinen laukaus, ajattelin, että tämä pitää mennä keskelle taulua - haluan lopettaa kisan puhtaaseen suoritukseen.
Säädin viimeisen laukauksen kanssa hitusen enemmän, kuin muiden kanssa. Laskin tussarin pari kertaa lataustuelle, nostin uudelleen ja tähtäsin. Vedin liipaisinta vasta kun sain asennon siihen malliin, että pystyin pitämään tähtäintä jyvällä 3 sekuntia ja sitten laukaisin. Sehän meni keskelle ja jos olisi ollut desimaalit käytössä, se olisi ollut suurin piirtein 10.9. Eikä siihen nyt niin hirveästi aikaa kulunut. Se oli huolellinen laukaus! Miksi en tehnyt sitä 40 kertaa!?
No, viides sija ei ole ihan se koulun hiihtokilpailun masentava toiseksi viimeinen tai viimeinen sija, että sikäli olen iloinen, mutta tärkeintä on tajuta, että tulos on vielä heikko ja on saatava nostettua pistemäärää. Pitää jaksaa ja pitää löytää se oma rytmi, jossa saan annettua jokaiselle laukaukselle enemmän yksityistä huomiota. Jokainen laukaus on uniikki ja seuraa opittua liikerataa, asentoa ja pitoa. Jokaista laukausta pitää "helliä ja paijata" sa*tana enemmän!
Tänään Urheilumajalla otin tavoitteeksi käyttää enemmän aikaa kuhunkin laukaukseen, eli toisin sanoen tähdätä huolellisemmin.
Tajusin heti, että olen itse hosunut. Kun itselläni oli kyseessä viimeinen laukaus, ajattelin, että tämä pitää mennä keskelle taulua - haluan lopettaa kisan puhtaaseen suoritukseen.
Säädin viimeisen laukauksen kanssa hitusen enemmän, kuin muiden kanssa. Laskin tussarin pari kertaa lataustuelle, nostin uudelleen ja tähtäsin. Vedin liipaisinta vasta kun sain asennon siihen malliin, että pystyin pitämään tähtäintä jyvällä 3 sekuntia ja sitten laukaisin. Sehän meni keskelle ja jos olisi ollut desimaalit käytössä, se olisi ollut suurin piirtein 10.9. Eikä siihen nyt niin hirveästi aikaa kulunut. Se oli huolellinen laukaus! Miksi en tehnyt sitä 40 kertaa!?
No, viides sija ei ole ihan se koulun hiihtokilpailun masentava toiseksi viimeinen tai viimeinen sija, että sikäli olen iloinen, mutta tärkeintä on tajuta, että tulos on vielä heikko ja on saatava nostettua pistemäärää. Pitää jaksaa ja pitää löytää se oma rytmi, jossa saan annettua jokaiselle laukaukselle enemmän yksityistä huomiota. Jokainen laukaus on uniikki ja seuraa opittua liikerataa, asentoa ja pitoa. Jokaista laukausta pitää "helliä ja paijata" sa*tana enemmän!
Tänään Urheilumajalla otin tavoitteeksi käyttää enemmän aikaa kuhunkin laukaukseen, eli toisin sanoen tähdätä huolellisemmin.
Otin itseni kanssa revanssin, jossa käytin samaa InBand taulujärjestelmän Match toiminnallisuutta, kuin eilisessä kisassa oli. Ensin 15 min koelaukaukset ja sitten 50 min / 40ls. Tämä ei nyt ollut se oikea kilpailutilanne, mutta onnistuin tällä korvien välissä olevalla asenteella huomattavasti paremmin kuin monissa joulun jälkeisissä treeneissä ja etenkin paremmin, kuin eilisissä kisoissa.
Viimeinen sarja oli jo melko hyvä. Kiristin ja kirsitin- jaksoin ja jaksoin siihen vielä enemmän huolellisuutta kuin kolmeen ensimmäiseen sarjaan, joihin yritin jaksaa myös.
Käytin tähän 32 minuuttia 40 sekuntia, joka on hieman enemmän kuin eilen samaan laukausmäärään käytetty aika. Eilen käytin vain sen 20 min, joka on liian vähän. Seuraavassa treenissä suoritukseen voi vielä lisätä hiukan enemmän ajankäyttöä ja huolellisuutta.
Se miten aikaani käytin, ei ollut tietenkään nojaamista lataustukeen ja siinä torkkumista, tai pilkkimistä tähtäin silmällä, vaan nimen omaan huolenpitoa laukauksen laadusta.
Nyt pidän tämän teeman seuraavissa treeneissä ja seuraavassa kisassa ja lopetan tuon kiväärin ainasen säätämisen ja hosumisen. Näin on näreet!
Tämä kuulostaa varmaan sellaiselta tuskalta, että satunnainen lukija voi ihmetellä. Sen haluan tämän päiväisen päiväkirjamerkinnän päätteeksi sanoa, että nautin tästä suurin siemauksin! Tämä on niin siistiä, mielenkiintoista, haastavaa ja kivaa!! Tunnen rakkautta tätä lajia kohtaan joka viikko vain enemmän ja enemmän!
Kommentit
Lähetä kommentti