Siirry pääsisältöön

Ilon ja positiivisuuden kautta - 9.2.2020 sunnuntai

Yksi tärkeä asia, jonka olen oppinut viime päivinä Riihimäen Ampumaseurassa on, että tätä pitää käydä koko ajan ilon ja positiivisuuden kautta. Olen syksystä 2019 alkanut rakentamaan tätä taitoa tyhjältä ja puhtaalta pöydältä.

Aluksi, ei haitannut vaikka ammuin huonosti tai hyvin. Sitten jossain vaiheessa huomasi, että rupesin huutamaan itselleni ja otsaa meni vähän kurttuun. Huomasi, että olin alkanut vähän kiroamaan huonoja laukauksia. Huomasin, että se ole rakentavaa, eikä sillä pääse pitkälle. Opin, että tarvitaan nöyrää suhtautumista, iloa ja positiivista ajattelua.

Katsoin JuuTubettimesta erään kisan, jossa ennakkosuosikki Niccolò Campriani Final Match kilpailussa alittaa tarvittavan pistemäärän ja joutuu poistumaan kisasta. Hän tekee sen hymyssä suin ja pilke silmäkulmassa. Hän vieläpä vilkuttaa aplodeeraavalle yleisölle.

Tänään Loviisan aluemestaruuskisoissa ammuin sen, mihin olen yltänyt tällä hetkellä keskimäärin. Menin yrittämään itseni ylittämistä - tottakai. Menin ja yritin ampua elämäni kovimman tuloksen.



Minut valtasi aika väkevä kisajännitys. Samalla huomasin, kuinka selviä olivat ne virheet, mitä tein.

  • tähtäyskuvan pitämimen keskellä
    • laukaisua ei pitäisi tehdä kovin kevyt kenkäisellä pidolla, mutta minä tein. Näytin monta kertaa tänään kuitenkin sen, kun olin keskittynyt asiaan ja leivoin paljon hyviä kymppi-laukauksia
  • jälkipito
    • Oli unohtunut ja toistin virheen raikkaasti 2 - 3 kertaa
  • parallax virheet
    • Tämä on ollut koko syksyn minua eniten vaivaava ongelma, mutta tähän on tulossa tekninen helpotus, kun saan asennettua maailmanluokan diopterit kivääriin
  • paniikki huonosta laukaisusta 
    • liian nopea seuraava laukaus. Ikään kuin olisin voinut pyyhkiä edellisen laukauksen uudella laukauksella unholaan

Mitä meni sitten hyvin tänään?
Hyvin meni jännityksen haltuunotto. Opin, että jännitys ei pääse ylivoimaiseksi ja pystyn laittamaan sen liekaan. Muutoinhan se menisi yhdeksi tärinäksi ja sumuksi.

Tasan puolessa välissä laukausmäärää, eli kolmen kymmenen laukauksen kohdalla, rauhoitin tilanteen ja käänsin alamäen ylämäeksi. Olin kuitenkin lasketellut reipasta alamäkeä, eli ampunut huonosti jo pitkät matkat kilpailun alussa. Laskin, että minulla on vielä paljon pisteitä laudalla. Otin iisisti ja tähtäsin niistä mahdollisimman monen kymppiin ja mahd. keskelle. Se onnistui.

Pohdiskelua kisan jälkeen.

SARJA 1: 92,2 
SARJA 2: 90,4 
SARJA 3: 89,2 
SARJA 4: 97,5 
SARJA 5: 86,4 
SARJA 6: 96,4 

TULOS: 552,1


#LOVIISA AM ALUEMESTARUUS 9.2.2020



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rassin 7. sarjakilpailuerässä oma henkilökohtainen ennätys - tiistai 3.3.2020

Tänään 7. sarjakilpailuerä 40 ls ja tulos 379. Tein henkilökohtaisen ennätykseni kokonaislukukilpailussa. Suoritus tuntui hyvältä koko ajan, vaikka tuntui myös samalla ihan oikealta urheilusuoritukselta. Kuntoahan tämä vaatii ja eihän tämä ole viihdeammuntaa, vaan tämä on urheiluammuntaa!  Käytin tänään jo enemmän aikaa, en hosunut tai hoppuillut. Hyvä fiilis! Viileys, tunteettomuus,  piittaamattomuus, tollous ja pöljänä oleminen tuntui oikealta kilpailun aikaiselta ratkaisulta. Tätä minulle on tavallaan opetettu - vaikka ei ihan näillä termeillä.  Kiitos Eija! Valmennussuunnitelma alkaa puremaan! Hyvää työtä minun alkavan uran eteen - kiitos, kiitos! Paljon kuntoilua, voimailua ja kuivaharjoittelua viime päivinä takana. Vähemmän laukauksia, enemmän laatuun pyrkimistä - kevättäkin rinnassa.  Yksin en tähänkään olisi pystynyt, mutta Rassin hyvässä valmennuksessa ja porukassa kylläkin ja tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.

Vierailin tänään Inband Hertar kokoonpanotehtaalla - vein elektronisen tauluni huoltoon

  Vein tänään Inband tauluni huoltoon Tampereelle, kun näytti, että siinä ei toimi kuin kaksi mikrofonia. Kaikki mikrofonit olivat kuitenkin kunnossa, mutta reissu ei ollut turha, sillä tauluun vaihdetaan piirikortti, joka nopeuttaa bluetooth -yhteyttä.  Suosittelen Inband laitetta vahvasti myös kotiradoille. Voin sanoa, että taulu on huippuhyvä. Se on myös paljon edullisempi hankinta kuin muut elektroniset taululaitteet, silti samat ominaisuudet ja helppo käyttää. Minulla on ollut InBand jo kaksi vuotta ja on ollut mahtava treenata samanlaiseen tauluun, kuin useimmilla Suomen radoilla on. Kerroin Inbandin kavereille, että olen yrittänyt vähän huonolla menestyksellä rakentaa nauhataulua Scatt -harjoittelua silmällä pitäen, joten tyypit haki tämän kuvassa olevan taulun varastosta. Sain sen omaksi. Olen tänään alkanut suunnittelemaan siihen virtalähdettä katkaisijalla ja laitoin siinä olevat kumirullat kuntoon. Vaikka ammun tähän tauluun pääasiassa Scatt harjoituslaitteella, haluan, että

Poskipakan korotus ja lisää jämäkkyyttä tähtäämiseen - lauantai 7.12.2019

Juttelin vanhemman herran kanssa torstaina kiväärin säädöistä. Hän oli säätänyt liipasinta  taaksepäin ja kahvaa hitusen eteenpäin. Näillä säädöillä hän oli onnistunut saamaan lisää mukavuutta ja tuntumaa tähtäämiseen. Samassa yhteydessä tuli puheeksi poskipakan tärkeys. Poskipakan pitäisi puristaa poskea vasten, jolloin siitä on helpompi etsiä aina sitä samaa tuntua ja opettaa tätä tuntumaa poskilihaksille. Toki se tukevoittaa myös tähtäämistä. Omalla kohdallani oli poskipakka vähän liian alhaalla, joten poski vain hitusen lepäsi siinä ja tuntu poskea vasten oli höllä. Poskipakka tulee nyt ylemmäksi, joten se puristaa poskea rullalle tähdätessä. Muita säätöjä, joita olen syksyn mittaa tehnyt on tukin pituus ... ... sitten vaihdoin alkuperäisen takaiiriksen säädettävää iirikseen... ... ja samoin etutähtäimen iiriksen säädettävään versioon.  Aina kun tekee jotain pieniäkin säätöjä, pitää hetken aikaa hakea taas uutta tuntumaa. Poskipakan korotus tuntui kuitenk